Helsingin pörssi paukkuu vuosituhannen ennätyksiin – tuloskasvu yllätti optimistit, mutta tehtaat ja kunnat kertovat toista tarinaa
Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut tällä viikolla lukemiin, joita ei ole nähty sitten vuosituhannen alun. Sijoittajat juhlivat – mutta saman maan tehtaissa kuulostaa hiljaisemmalta kuin pitkään aikaan. Miksi talouden kaksi mittaria osoittavat juuri nyt eri suuntiin, ja mitä se tavalliselle suomalaiselle merkitsee?
Tuloskausi yllätti odotusten optimistit
Aluksi kertaus: tuloskausi on ajanjakso, jolloin pörssiyhtiöt julkaisevat numeronsa edelliseltä vuosineljännekseltä. Sijoittajille se on tärkein silmä taloudesta, koska siitä näkee, paljonko yritykset oikeasti tienaavat – ei vain mitä ne ennustavat.
Ennen tämän kevään tuloskauden alkua OP Pohjola arvioi, että alkuvuoden tuloskasvu jäisi 5–6 prosenttiin. Toteuma on ollut roimasti parempi: pörssiyhtiöiden yhteenlasketut liiketulokset ovat nousseet noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. OP:n päivitetyssä ennusteessa toisen vuosineljänneksen tuloskasvu voi nousta jopa 27,5 prosenttiin ja koko vuoden 16 prosenttiin.
Tämä on iso luku. Kun pörssiyhtiöiden voitot kasvavat, niiden osakkeiden arvo nousee – ja kun monet osakkeet nousevat yhtä aikaa, koko indeksi tekee uusia ennätyksiä. Juuri näin nyt käy.
Vetureina Nokia ja Neste – häviäjäksi joutui Tokmanni
Suurimpia positiivisia yllättäjiä ovat olleet Nokia ja Neste. Nokian verkkolaiteliiketoiminta hyötyy maailmanlaajuisesta tekoäly- ja datakeskusinvestoinnista, ja Nestettä puolestaan pönkittävät Lähi-idän kriisin nostamat polttoaineiden hinnat. Kun öljy ja jalostusmarginaalit nousevat, jalostajan kassa kasvaa nopeasti.
Pienemmistä yhtiöistä Witted Megacorp ampaisi tuloksensa jälkeen yli 20 prosentin nousuun yhdessä päivässä – osoitus siitä, miten herkästi sijoittajat reagoivat positiiviseen yllätykseen.
Pettymyksiäkin tuli. Halpaketju Tokmannin tappio syveni vastoin odotuksia. Tokmanni on hyvä esimerkki siitä, että vaikka indeksitasolla menee hyvin, kuluttajan ostovoima ei välttämättä riitä halpaketjun tuloksentekoon. Kun ihmiset kiristävät vyötä, he siirtyvät usein halvempaan kauppaan – mutta jos siirtymä jää tapahtumatta tai ostokset pienenevät, edes Tokmanni ei pelastu.
Makro tukee: inflaatio hidastuu, korot pysyvät
Pörssin nousua siivittää myös vakaa korkokuva. Kolmen kuukauden euribor – viitekorko, johon valtaosa Suomen asuntolainoista on sidottu – pyörii noin kahdessa prosentissa. Markkinaodotusten mukaan EKP:n talletuskorko ja euribor pysyvät tällä tasolla 2026–2027.
Inflaatio hidastui toukokuussa 1,5 prosenttiin (huhtikuussa 1,9 %). Hidastuminen johtui muun muassa siitä, että asuntolainojen ja kulutusluottojen korot eivät enää kohonneet samaan tahtiin kuin aiemmin. Vakaat korot ja maltillinen inflaatio ovat sijoittajalle ihanneilmasto: yritysten rahoituskulut pysyvät kurissa, ja kuluttajien ostovoima ei syövy.
Mutta – reaalitalous kertoo toista tarinaa
Tässä tulee kontrasti, joka kannattaa pitää mielessä, ennen kuin pörssin ennätykset alkavat tuntua koko Suomen menestystarinalta.
Teollisuusliiton tuoreessa katsauksessa todetaan, että suurtyöttömyys jatkuu ja talouden takaiskut näkyvät erityisesti vientiteollisuudessa. Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteissa koko vuoden 2026 BKT-kasvu jää 0,6 prosenttiin – vaatimattomaan, kun taustalla on edellisvuosien taantuma. Vasta 2027 ennustetaan 1,4 prosentin kasvua.
Toinen reaalitalouden mittari on rakennuskanta. Kauppalehden tuore selvitys paljastaa, että Suomen kunnat purkavat tänä vuonna ennätysmäärän julkisia rakennuksia: kouluja, terveysasemia, virastoja. Syynä on yksinkertaisesti se, että kuntien talous ei kestä korjausvelan maksamista. Purkukoura voittaa remontin.
Miksi pörssi ja arki eivät enää käy käsi kädessä?
Kuilu syntyy siitä, että pörssiyhtiöiden tulos ei ole enää yhtä kiinni Suomen kotimarkkinasta kuin vielä 1990-luvulla. Nokia myy verkkoja maailmalle, Neste myy polttoainetta maailmanmarkkinoilla, ja moni Helsingin pörssin tärkeä yhtiö saa valtaosan liikevaihdostaan ulkomailta. Kun maailmantalous vetää – varsinkin yhdysvaltalainen tekoälyboomi ja Lähi-idän polttoainemarkkina – suomalaisyhtiöiden tulos paranee ilman, että suomalainen kuluttaja kuluttaisi yhtään enempää.
Samalla suomalainen reaalitalous nojaa edelleen rakentamiseen, kuluttajan käyttäytymiseen ja julkisen sektorin investointeihin. Kun nämä yskivät, työttömyys nousee ja kunnat säästävät – riippumatta siitä, mitä Helsingin pörssin yleisindeksi tekee.
Mitä lukijan kannattaa ottaa tästä?
Sijoittaja voi iloita: tuloskausi on osoittanut, että pörssin nousu ei ole tällä kertaa pelkkää tunnetta vaan myös numeroin perusteltua. Mutta ennätykset eivät ole sama asia kuin Suomen talouden yleinen tila. Vakaa korkoympäristö ja hidastunut inflaatio antavat hengähdystaukoa asuntovelallisille, mutta työttömyys ja kuntien säästöpaineet kertovat, että talouden alapinta on edelleen ohut.
Seuraavat tärkeät päivät ovat Q2-tulokset heinä-elokuussa. Jos OP:n ennustama 27,5 prosentin tuloskasvu toteutuu, pörssin nousu voi jatkua – mutta jos maailmantalouden vire heikkenee, ennätykset vaihtuvat nopeasti laskuksi. Reaalitalouden puolella seurataan, kääntyykö työttömyys vihdoin ja saadaanko kuntien talous tasapainoon ennen kuin korjausvelka kasvaa kestämättömäksi.
Kahden eri Suomen rinnakkainelo jatkuu siis ainakin kesän yli.
Lähteet: Kauppalehti, Suomen Pankki (Euro & Talous), Tilastokeskus, Teollisuusliitto, Valtiovarainministeriö.